kulta sijoituskohteena: Uhka vai mahdollisuus?

2023/03/30

| Sebastian Rasimus
Tietoa kullasta

Kulta on kiinnostanut sijoittajia jo vuosikausia. Se on toiminut niin sanotusti sijoittajien turvasatamana talousvaikeuksien ja kriisien aikana. Kultaan sijoittamisessa on paljon hyviä puolia, mutta huonojakin puolia löytyy – kuten kaikessa sijoittamisessa. Kysymys kuuluukin, että kannattaako kultaan sijoittaa?

Onko Kulta hyvä sijoitus?

Kulta on eittämättä yksi maailman vanhimpia sijoituskohteita. Itse asiassa kulta on ollut valtion velkakirjojen ohella yksi parhaista turvasatamista sijoittajille. Valtion velkakirjoihin verrattuna kulta on myös tarjonnut paljon parempaa turvaa korkean inflaation ympäristössä sekä taloudellisten kriisien aikana.

Kun kultaan sijoittamista ajatellaan pitkällä aikavälillä, kulta on vakaa sijoitus, joka on viimeisen 20 vuoden aikana noussut noin 360 %. Viimeisen 20 vuoden aikana markkinat ovat olleet hurjassa kasvussa lähes jokaisessa osa-alueessa liittyen sijoittamiseen. Osakemarkkinat ovat käyneet kuumana ja näin ovat myös asuntomarkkinat.

Osakemarkkinoiden nousun jatkuessa pitkään, vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin hajauttaminen on hyödyllistä. Tuotto-odotukset osakemarkkinoille ja korkosijoituksille ovat laskeneet matalalle tasolle historiallisesti – ja siten kullan tuotto-odotus puolestaan on kasvanut. Vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tarkoituksena on hakea parempaa tuottoa tai hajauttaa riskiä. Näihin hajautuskohteisiin kuuluvat muun muassa kulta, metsä, raaka-aineet, valuutat ja johdannaiset.

 

Mitä kullalle tapahtuu markkinoiden romahtaessa?

Kulta tunnetaan sijoitusmaailmassa etenkin inflaatiosuojana sekä turvasatamana, jonka odotetaan antavan suojaa esimerkiksi finanssikriisin aikana. Kulta on tuonut sijoittajille hajautushyötyä melkein kaikissa osakemarkkinoiden suuressa laskussa, oli lasku sitten lyhyt tai pitkä.

Jos joudutaan rajuun likviditeettikriisiin, kullan arvo voi rytistä voimakkaasti. Viimeisimmän kerran moinen rysäys nähtiin vuonna 2020, kun vipua käyttäneet sijoittajat joutuivat pakkomyymään kultapositioitaan marginaalivaatimusten kattamiseksi.

Suurimmat laskut kullan hinnassa tapahtuivat vuosien 1980 ja 1998 välillä. Kullan hinta oli nimittäin 1970-luvulla noussut yli 2000 %. 2000-luvulla alkaneen uuden nousukauden aikana kulta oli erinomainen suoja kaikissa markkinalaskuissa.

Euromääräisesti suurin markkinaromahduksessa nähty lasku sijoittajan kannalta (mitä kullan hintaan tulee) oli vuosina 1991 ja 1992. Euroopan valuuttayksikön suhde dollariin ja jalometalleihin vahvistui voimakkaasti ja kullan hinta romahti.

Miten kultaan voi sijoittaa?

Kultaan voi sijoittaa monella eri tavalla. Niihin kuuluvat muun muassa seuraavat vaihtoehdot:

  • Fyysisen kullan omistaminen
  • ETF
  • Johdannaiset
  • Futuurit
  • Optiot
  • Turbot ja viputuotteet
  • Kultakaivoksiin sijoittaminen

Fyysisen kullan omistaminen on yksinkertainen ja helppo tapa sijoittaa kultaan. Ideana tässä on ostovoiman säilyttäminen ja takaaminen mahdollisen finanssikriisin aikana. Sitä on helppo ostaa esimerkiksi netistä ja täysin verovapaasti. Fyysisen kullan omistamisessa on kuitenkin olemassa selkeä ongelma: säilytys. Pieniä varantoja on helppo säilyttää kotona kassakaapissa, mutta suurempia määriä on vaikeampi säilyttää ja ne pitää usein pitää tallessa kolmannen osapuolen kassaholvissa.

ETF mahdollistaa kaupankäynnin hyödyntämällä pörssinoteerattuja rahastoja. Ne tunnetaan myös nimellä ETF. Niiden suosio on kasvanut huimasti ja rahaston etu fyysiseen kultaan verrattuna on helpompi kuukausisäästäminen. Voit nimittäin ostaa kultarahastoja pienissä osissa. Kultaan liittyviä ETF:iä on kahta: taattuja ja takaamattomia rahastoja.

Johdannaiset ovat arvopapereita. Niissä sijoituskohteen arvo perustetaan kohde-etuuteen. Johdannaisia on olemassa monia eri tyyppiä ja niihin liittyvät velvollisuudet ja tuotot voivat erota paljon toisistaan.

Futuurit ovat myös johdannaisia ja ne mahdollistavat kullan hinnan spekuloimisen. Yksi suosituimmista raaka-ainefutuureista on GC ja se on likvidein kultafutuuri. Sen kerroin on 100. Futuurit kuulostavat houkuttelevalta, mutta niissä on suuri vipu, minkä takia ne eivät ole paras vaihtoehto aloitteleville sijotitajille.

Optiot voivat futuureihin verrattuna tarjota sijoittajille turvallisemman vaihtoehdon. Optioissa myyjä sitoutuu toteuttamaan option tarvittaessa.

Viputuotteet, kuten turbot, sprintterit ja speederit ovat myös hyviä vaihtoehtoja. Ne ovat pankkien liikkeelle laskemia viputuotteita ja ne toimivat periaatteeltaan samalla tavalla: idea on hyödyntää velkavipua kullan hinnalla spekuloimiseen.

Voit myös sijoittaa kultaan epäsuorasti sijoittamalla kultakaivosten osakkeisiin.

Kullan tuotto-odotus

Kulta säilyttää arvonsa hienosti ja se toimii hyvänä turvasatamana markkinaromahdusten aikana. Mutta onko kulta hyvä sijoituskohde ja kuinka paljon tuottoa kullasta voi odottaa? Voiko tuottoa edes määritellä kullan kohdalla?

Kullan tuotto-odotus voidaan määritellä kolmeen tekijään perustuen. Niitä ovat markkinan suhteellinen koko, kysyntä sekä reaalinen tuotto-odotus.

Sijoituskullan markkina on kooltaan hyvin pieni (noin 2 miljardia euroa), kun se suhteutetaan globaaliin osake- ja korkomarkkinaan (noin 200 miljardia euroa). Pienetkin heilahdukset kysynnässä voivat vaikuttaa kultaan voimakkaasti.

Toinen tärkeä pointti on kysyntä. Kullan tarjonta on nimittäin melko joustamatonta, koska kulta ei kulu käytössä. Lisäksi maanpäälliset kultavarannot eivät kasva. Tarjonnan joustamattomuuden takia kullan hintaliikkeet riippuvat paljon kysynnästä. On ennustettu, että kaikki (”helposti”) louhittava kulta on louhittu vuoteen 2040 mennessä. Onko tämän jälkeen odotettavissa raju nousu kullan hinnassa ja mitä hinnalle on käynyt siihen mennessä?

Koska kulta ei tuota osinkoja tai korkotuottoa, kullan tuotto-odotus riippuu sijoituskysynnän vaihtelusta. Sijoituskysyntää puolestaan ohjaavat muiden omaisuusluokkien reaaliset tuotto-odotukset. Osakkeiden ja korkojen tuotto-odotuksen ollessa korkea, kulta pärjää huonosti. Kun tuotto-odotus on matala, kulta voi päihittää tuotoissa kaikki muut perinteiset omaisuusluokat.

On myös viitattu elektroniseen (e-kulta/e-gold) joka helpottaisi kultaan sijoittamisen. Tämä voi heilauttaa markkinaa rajusti ja markkinoille voi tulla jopa satojatuhansia uusia sijoittajia, ketkä aikaisemmin eivät ole sijoittanut kultaan, sillä fyysiseen kultaan sijoittaminen on aina ollut hieman hankalaa, sillä tämä vaatii mm. kassakaapin tai muun turvallisen tilan kullan säilyttämiseen.

Vuodet 2012–2018 olivat kullan kannalta huonoa aikaa. Sen hinta laski yli 35 % vuoden 2012 korkeista lukemista osakkeiden ja korkosijoitusten tuottaessa loistavasti. Vuoden 2018 aikana ennen kullan nousujakson alkua osakkeiden ja valtionlainojen tuotto-odotus putosi nollaan. Kullan kysynnän ja kasvun nousu tulevina vuosina oli siis odotettavissa.

Kannattaako kultaan sijoittaa?

Se, kannattaako kultaan sijoittaa, riippuu täysin omista tavoitteista. Jos tavoitteena on tehdä tuottoa paljon ja nopeaa, kulta ei ole paras sijoituskohde. Sen sijaan se on erinomainen arvon säilyttäjä ja toimii näin ollen hienosti turvasatamana sekä hajautuskohteena. Jos tarkoituksena on hajauttaa sijoituksia tai asettaa osa sijoituksista turvallisempaan ja alhaisen riskin kohteeseen, kulta on erinomainen vaihtoehto.

kultaan sijoittaminen hyvät ja huonot puolet

Kultaan sijoittaessa tulee ottaa huomioon tapa, jolla siihen sijoitetaan. Kaikissa vaihtoehdoissa tuotto-odotus ei nimittäin ole sama.

Hyvät puolet:

Inflaatiosuoja: Kulta on tunnettu suoja inflaatiota vastaan. Kullan arvo on yleensä pysynyt vakaana tai kasvanut ajan myötä, mikä tarkoittaa, että se voi auttaa säilyttämään ostovoimaa taloudellisesti epävakaissa olosuhteissa.

Taloudellisen epävarmuuden suojake: Kulta on perinteisesti toiminut turvasatamana taloudellisen epävarmuuden aikoina. Sijoittajat kääntyvät usein kullan puoleen, kun osakemarkkinat ovat laskussa tai maailmantaloudessa on turbulenssia.

Hajautus: Kulta voi tarjota hajautushyötyjä sijoitussalkkuun, koska sen hintakehitys ei yleensä ole tiiviisti sidoksissa osakemarkkinoihin tai muihin varallisuusluokkiin.

Kysyntä: Kulta on kysytty raaka-aine monilla aloilla, kuten koru- ja elektroniikkateollisuudessa. Tämä kysyntä voi auttaa tukemaan kullan hintaa pitkällä aikavälillä.

Huonot puolet:

Ei tuottoa: Toisin kuin osakkeet ja joukkovelkakirjat, kulta ei tuota korkoja tai osinkoja. Tämä tarkoittaa, että kullan arvon kasvun on oltava riittävän suurta kompensoimaan tämän puutteen.

Säilytyskustannukset: Fyysisen kullan säilyttäminen voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, kuten vakuutuksia ja turvallisen säilytystilan vuokraa. Sijoittajat voivat kiertää näitä kustannuksia sijoittamalla esimerkiksi kultaan sidottuihin pörssinoteerattuihin rahastoihin (ETF), mutta nämäkin tuotteet saattavat sisältää hallinnointikuluja.

Volatiliteetti: Kullan hinta voi olla volatiilinen lyhyellä aikavälillä. Vaikka kullan arvo on yleensä kasvanut pitkällä aikavälillä, se ei ole aina tae tulevasta suorituskyvystä.

Epälikvidi: Jos sijoitat fyysiseen kultaan, se voi olla vähemmän likvidi kuin osakkeet tai joukkovelkakirjat. Tämä tarkoittaa, että kultaan sijoittamisen purkaminen voi olla hankalampaa ja kalliimpaa kuin muiden omaisuuserien myyminen.

Aiheeseen liittyviä uutisia