Valitse tarkka haluamasi aikaväli
Kullan hinta juuri nyt
Hintakehitys vuodesta 1979
Suodata ajanjakso:
Saat lisätietoja napsauttamalla tätä.
Maksuton arviointi kullalle
Meiltä saat täysin maksutta arvioinnin myytäville kultakoruille, aloita tilaamalla maksuton myyntipakkaus. Myyntipakkaus sisältää kaiken tarvitsemasi kullan myyntiä varten ja kaikki lähetyksemme ovat vakuutettuja 5000 € arvon edestä.
Kuvan kullan määrästä maksamme juuri nyt
2028,29 € Perustuu 14K puhtauteen
Päivitä sivu päivittääksesi hinta
Kulta on yksi halutuimmista ja hyödyllisimmistä metalleista maailmassa. Sen lisäksi, että se voi olla kauniisti muotoiltu ja veistetty, niin se johtaa myös sähkö eikä tahraa. Kultaa on käytetty yli 6000 vuotta ja se on arvokas sekä harvinainen hyödyke, jota on louhittu moniin tarkoituksiin. Sen lisäksi sitä käytetään myös sijoituksena, koska sen hinnat ovat vakaat.
Kullan markkinatilanne on ainakin toistaiseksi hyvä, sillä se on viimeisen 20 vuoden aikana pysynyt nousujohteisena. Tässä artikkelissa käsittelemme tarkemmin kullan hinnan historiaa, kullan maailman markkinatilannetta sekä muita tärkeitä kullan hintaan vaikuttavia tekijöitä.
Kullan maailmanmarkkinahinta näkyy myös reaaliajassa sivun yläosassa.
Kullalla on ollut asema ja kunnioitus ihmissivilisaation alusta lähtien, ja metallin vaikutus historiaan on vertaansa vailla. Se on inspiroitunut sotia, tarjonnut vaurautta ja muovannut ihmiskunnan historian kulkua.
Ennen kuin voi ymmärtää nykyaikaa, on tärkeää ensin tuntea kullan historia. Esimerkiksi muinaiset sivilisaatiot Egyptissä ja Roomassa käyttivät kultaa jo 8000 vuotta sitten. Lisäksi kultaa arvostivat edelleen kulttuurit läpi historian, mukaan lukien ne, jotka asettuivat Keski-Amerikkaan ja Etelä-Amerikkaan ja loivat suuria sivilisaatioita, kuten atsteekit, mayat, tolteekit ja inkat.
Nämä sivilisaatiot rakastivat kultaa, koska he pitivät sitä kauniina, ja kunnioittivat sen jumalallista voimaa rituaalisissa seremonioissa. Kulta toimi myös rahana (kultakolikoina) näille sivilisaatioille, mikä auttoi niitä kasvamaan taloudellisesti ja kulttuurillisesti.
Kun toinen maailmansota päättyi, maailma yritti jälleen vakiintua, vaikka velkaa ja inflaatiota oli paljon. Vuonna 1944 Bretton Woodsin konferenssissa delegaatit 44 eri maassa päättivät sitoa kullan maailmanlaajuisen hinnan 35 dollariin yhdestä kultaunssista vähintään 20 vuodeksi. He sopivat myös dollarien muuntamisesta kullaksi varmistaakseen, että kultaa on riittävästi kaiken kansainvälisen kaupan tukemiseen.
Kultaa on käytetty rahana ennenkin, mutta tämä teki siitä virallisen kultastandardin maailmanlaajuisesti. Tämä tapahtui silloin, kun Yhdysvaltain dollari sidottiin kultaan. Myös kullan puhtaus ja paino standardisoituivat.
1970-luvulta lähtien kullan hinta on noussut tasaisesti. Vuonna 1970 kullan hinta oli 35 dollaria unssilta. Tämä aikaisemmin mainittu Bretton Woods järjestelmä ei kuitenkaan pysynyt pystyssä kauaa, sillä kullan ja dollarin välinen sidos purettiin vuonna 1971 ja vuonna 1973 Bretton Woods lopetettiin.
Elokuussa 2011 luku oli noussut lähes 2000 dollariin unssilta. Välilliset vuodet eivät kuitenkaan olleet tasaista nousua, ja kulta kuten mikä tahansa muukin sijoitus on käynyt läpi useita ylä- ja alamäkiä viime vuosikymmeninä.
Kullan hinta on kuitenkin kokenut kaksi suurta piikkiä 1970-luvulta lähtien: kerran vuonna 1980 ja toisen vuonna 2011. Elokuu 1999 oli maamerkkihetki kullan hinnassa, kun se putosi 151,70 dollariin. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun keskuspankkien ympäri maailmaa huhuttiin vähentävän kultavarantojaan. Helmikuussa 2003 kullan näkymät olivat kääntyneet. Monet pitivät kultaa turvasatamana Yhdysvaltojen Irakiin hyökkäyksen jälkeen vuonna 2003.
Vuosien 2003 ja 2008 välillä Geopoliittiset jännitteet nostivat edelleen kullan hintaa. Ja vuonna 2008 maailmanlaajuinen talouskriisi nosti kullan hintaa entisestään. Saavutettuaan huippunsa, yli 1900 dollaria unssilta vuonna 2011, kulta on pudonnut 1200 – 1400 dollariin viime vuosina.
Kullan hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla. Kullan hinta julkaistaan joka arkipäivä klo 12.30, joka on Suomen aikaan 17.00 London Bullion Metal Associationin (LBMA) toimesta. Kullan markkinahinta ilmoitetaan aina dollareissa sekä troy-unsseina. 1 troy-unssi vastaa 31,1 grammaa. Kullan eurokohtaiseen hintaan vaikuttaa niin euron ja dollarin päivittäinen vaihtokurssi.
Puhuttaessa kullan maailmanmarkkinatilanteesta, niin yleensä sillä tarkoitetaan kullan hintaa Lontoossa. Tämän artikkelin kirjoittamishetkellä kullan hinta on 55,52 euroa / gramma. Yhdysvalloissa 59,21 dollaria / gramma, Englannissa 49,24 puntaa / gramma, Intiassa 4900,17 rupia / gramma ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat 217.48 dirham / gramma.
Yleisesti ottaen kullan arvo on enimmäkseen yhtä suuri jokaisessa maassa. Esimerkiksi kullan hinta Yhdysvalloissa on suunnilleen sama kuin kullan hinta Intiassa. Se vain mitataan eri valuutassa. Tämä tekee kullasta arbitraasivapaan markkinan, sillä muuten kultaa ostettaisiin muilta markkinoilta hintaeron hyödyntämiseksi. Mutta kun tarkastellaan kullan arvoa unssia kohden missä tahansa maassa, voidaan huomata keskeisiä eroja. Eri valuutoilla on eri vahvuudet, mutta yleensä useimmat kullan kansainväliset hinnat perustuvat USD:iin.
Esimerkiksi Yhdysvallat mittaa kullan nykyistä arvoa unssia kohden, joka ei kuitenkaan ole sama kuin tavallinen unssi. Yksi unssi vastaa 0,911 troy unssia, joista jälkimmäinen on tarkoitettu jalometallien punnitsemiseen.
Puolestaan taas Intia ja suurin osa Kaakkois-Aasiasta mittaavan kullan spot-hintaa sekä grammoina että tolassa. Tola on noin 3/8 troy unssia eli noin 10 grammaa ja se on osa vedalaista mittausjärjestelmää. Sitä pidettiin jyvien mittaamiseen käytettävänä massayksikkönä Intiassa, sen ollessa vielä Britannian vallan alla. Kulta on Intiassa kulttuurisesti arvokas hyödyke. Se on erittäin tärkeä osa Hindu-festivaalia nimeltä Diwali, ja se on välttämätöntä etenkin häissä korujen muodossa.
Kullan hinta Aasiassa, erityisesti Japanissa, Kiinassa ja Hongkongissa mitataan taeleina ja grammoina. Kiinassa yksi tael on noin 50 grammaa, kun taas Hongkongissa se on 37 799 grammaa. Japanissa tael on noin 37,51 grammaa tai 1,206 troyunssia. Syy Kiinan ja Hongkongin väliseen eroon on se, että Kiina päätti mitata Liangin (tael) 50 grammaan mukavuuden vuoksi kansainvälisillä markkinoilla.
Kultamarkkinoiden tarinaa ovat ohjanneet jatkuvasti korkean inflaation ja keskuspankkien erityisesti Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) korkojen nostamisen vastakkaiset vaikutukset taistellakseen jyrkästi nousevia kultahintoja vastaan.
Kullan hinta laski 8. helmikuuta 1872 dollariin sen jälkeen, kun se oli korkeimmillaan 1949 dollarissa kuun ensimmäisenä päivänä, korkeimmalle tasolle sitten huhtikuun 2022. Jalometalli on noussut yli 2,84 % vuoden 2023 alusta (8.helmikuuta) tuettuina Kiinan uudelleen avaaminen ja siten odotettu kysynnän joustavuus.
Yhdysvaltain dollarin vahvuus ja sen vaikutus muihin maihin on ollut merkittävä kullan ajuri jo vuonna 2022 ja tämä jatkuu myös vuonna 2023.
Kullan hinta on viimeisen 20 vuoden aikana pysynyt nousujohteisena ja mitä luultavimmin hinta jatkaa nousuaan. Kun puhutaan sijoituksista niin kultaa on pidetty niin sanottuna turvasatamana.
Kullan hinnan ennustaminen ei ole helppoa, mutta yksi tärkeimmistä asioista, joka voi auttaa siinä, on ymmärtää mikä aiheuttaa kullan hinnan vaihtelun. Tämän tiedon avulla pystytään paremmin etsimään tapahtumia tai trendejä laajemmin finanssimaailmasta ja alkaa tehdä ennusteita siitä, miten ne voivat vaikuttaa kullan hintaan. Yksinkertaisimmillaan kullan hintaan vaikuttaa tarjonta, kysyntä, taloudelliset ja poliittiset muutokset.
Korkea kysyntä nostaa kullan hintaa. Fyysisenä hyödykkeenä kullan hinnan määrää viime kädessä kysyntä ja tarjonta. Jos kysyntä kasvaa, eikä vastaavaa tarjontaa ole, niin kullan hinta nousee.
Kulta on tunnettu omaisuuserä, jota pidetään tuhansia vuosia vanhana vaurauden symbolina. Sen historia arvokkaana omaisuutena tarkoittaa, että toisin kuin suurimmalla osalla muita rahoitusvaroja, sillä katsotaan olevan sisäinen ja konkreettinen arvo.
Kullan hinnan nousuun vaikuttavia tapahtumia ja asioita on ollut kautta historian. Vuoden 2008 finanssikriisin on hyvä ja erottuva esimerkki, kun kullan hinta nousi ennätystasolle, yli 1150 puntaa troy unssilta, kun sijoittajat pelkäsivät maailmantalouden täydellistä romahdusta.
Samalla tavalla kuin jalometallit hyötyvät kriisistä tai epävakaudesta, niin kysynnän puute saa kullan hinnan laskemaan.
Kullan hintaa seurataan erityisen tarkasti, sillä sen maailmanmarkkinahinta vaikuttaa maailman talouteen. Käytännössä kullan hinta toimii indikaattorina maailmantalouden tilanteesta. Kullan hinta vaikuttaa myös sellaisiin maihin, jotka tuovat ja vievät sitä. Maa, joka vie kultaa tai jolla on käytettävissään kultavarantoja, näkee valuuttansa vahvuuden lisääntyvän kullan hinnan noustessa, koska tämä lisää maan kokonaisviennin arvoa.
Yleensä sijoittajat ostavat suuria määriä kultaa, kun heidän maassaan on korkea inflaatio. Kullan kysyntä kasvaa inflaation aikana sen luontaisen arvon ja rajallisen tarjonnan vuoksi. Koska kultaa ei voi laimentaa, se pystyy säilyttämään arvon paljon paremmin kuin muut valuutat.
Myös kahden suuren talousindikaattorin eli kullan ja osakemarkkinoiden välinen suhde on jo pitkään herättänyt keskustelua. Kun osakemarkkinat nousevat niin kullan hinta laskee ja kun kullan hinta laskee, niin osakemarkkinat nousee. Osakehintojen ja kullan hintojen välinen yhteys on vakiintunut. Kullan hinnalla ja osakkeiden hinnalla on käänteinen suhde.
Sen lisäksi kullan hintaa seurataan tarkasti ja se vaikuttaa suoranaisesti kullan ostajien sekä myyjien toimintaan. Totta kai kultaa ostetaan silloin kuin sen hinta on matalimmillaan ja päinvastoin se myydään silloin kun hinta on korkeimmillaan.
Kullan maailmanmarkkinahintaa voi seurata esimerkiksi Suomen kultareservin sivustolta löytyvän taulukon avulla. Taulukosta näet kullan maailmanmarkkinahinnan kehityksen vuodesta 1979 lähtien. Vaihtoehtoisesti maailmanmarkkinahintaa voi seurata London Bullion Metal Associationin eli LBMA:n kautta, joka julkaisee virallisen kullan maailmanmarkkinahinnan dollareissa joka arkipäivä Suomen aikaan kello 17.00.
Kullan hinnan ollessa alhainen, on kullan kaivaminen ja jalostaminen vähemmän kannattavaa. Tämä puolestaan vaikuttaa kullan tarjontaan, joka tasapainottaa kullan markkinahintaa ja joka perustuu kysyntään ja tarjontaan.
Lisää aiheesta
Sisällysluettelo 
Miten kullan hinta määräytyy?