Title for blog post
A short description for this post [..]
Nykypäivänä kultaseoksista valmistetut kultaesineet ovat nousseet suosioon, varsinkin valkokullan myynti on noussut hurjasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Markkinoilta löytyy perinteisten keltakultaisten esineiden lisäksi niin puna- kuin valkokultaisia kultaesineitä. Mutta ovatko kyseiset esineet aitoa kultaa niin kuin tutut keltakultaiset esineet? Mitä näissä seoksissa on käytetty puhtaan kullan lisäksi? Ovatko erilaiset kultaseokset arvoltaan samanarvoisia?
Lue lisää, niin kerromme mistä tunnistat, onko esine kelta-, puna- vai valkokultainen ja mikä nämä erottaa toisistaan.
Valko- ja punakultaiset esineet ovat keltakultaisten esineiden tavoin myytäväksi soveltuvia, sillä ne ovat pohjaltaan puhdasta kultaa, niin kuin perinteisesti tutut keltakultaiset esineet. Kultaseoksista valmistetut korut ja tavarat ovat siis aitoa kultaa. Kultaseos on kuitenkin nimensä mukaisesti seos, jossa pohjana on puhdasta 99 prosenttista kultaa tietyn määrän verran. Lisänä seoksessa on muita metalleja, muun muassa hopeaa, sinkkiä tai kuparia. Nämä seosmetallit määrittävät kultaesineen värin, joiden mukaan myös nimet kelta-, valko- ja punakulta ovat saaneet alkunsa. Usein voidaan ajatella, että valko- ja punakultaseokset olisivat arvoltaan arvokkaampia kuin tutumpi keltakultaseos, koska niitä on saatavilla vähemmän, ja siten harvinaisempia. Mutta näin ei ole. Kultaesine, oli se sitten kelta-, valko- tai punakultainen, on aina arvoltaan sama, sillä kaikkien seoksien pohjana on aina puhdas kulta ja tämän hinta määräytyy puhtaan kullan määrästä (kultapitoisuudesta, eli karaatista).
Puhtaan kullan hinta määräytyy maailmanmarkkinahinnan mukaan, ja koska kultaseosten pohjana on aina puhdas kulta, määräytyy myös kultaseoksista valmistettujen esineiden arvo, maailmanmarkkinahinnan osoittaman hinnan mukaan. Jos kodistasi löytyy keltakultaisten esineiden lisäksi myös muita toisista kultaseoksista valmistettuja esineitä, kannattaa ne kaikki tuoda yhdessä arvioitavaksi kerralla. Mitä enemmän puhdasta kultaa esineissäsi on, sitä arvokkaampi korvaus!
Mitä suurempi määrä kultaseoksessa on seosmetallia, sitä vahvempi on esineen väri. Esimerkiksi valkokultaisen sormuksen haalea väri tarkoittaa suurempaa määrää hopeaa seoksessa.
Puhdas kulta saadaan eroteltua kultaseosesineestä sulatuksen yhteydessä ja valko- ja punakultaisten kultaesineiden myyntihinta perustuu samoihin tekijöihin kuin keltakultaisen esineen:
Tiesitkö, että perinteinen keltakultainen kultaesine ei lähtökohtaisesti ikinä ole täyttä kultaa. Useimmissa tapauksissa kultaesineesi on sekoitus puhdasta kultaa sekä muita jalometalleja, kuten kuparia, hopeaa tai sinkkiä. Niin on kyse myös puna- ja valkokultaisissa kultaesineissä. Ne ovat pohjaltaan aitoa, puhdasta kultaa. Seos tekee esineen käyttökelpoisemmaksi, sillä 99 prosenttisesti puhdas kulta on pehmeää eikä usein sovellu sellaisenaan käyttöesineiden materiaaliksi. Esineen sisältävän puhtaan kullan pitoisuus siis määrittää sen kuinka keltaista kultaesine on.
Keltakullaksi kutsutaan kultaseosta, jossa kullan osuus on melko suuri. Mitä enemmän siihen lisätään muita metalleja, sitä vähemmän esineessä on kirkkaankeltaista väriä. Suomessa yleisin kultapitoisuus koruissa on 14 karaattia. Näistä 14 karaatin kultaesineistä puhdasta kultaa on 58,5 % (585). Mitä korkeammille kultapitoisuuksille noustaan, sitä arvokkaampi kultaesineesi on.
Niin kuin yllä olevasta taulukosta nähdään, täysikultaiset 24 karaatin, 99 prosenttia puhdasta kultaa olevat kultaesineet ovat hyvin harvinaisia. Tämä on siis se kulta, jota jo yli sata vuotta sitten huuhdottiin jokisuistoissa ja nykypäivänä kaivetaan kaivoksista.
Puhdas kulta ei sovellu sellaisenaan koruihin tai muihin kultaisiin käyttöesineisiin sen pehmeyden vuoksi. Täysikultainen harkko on jopa niin pehmeää, että siitä voidaan vuolla puukolla lastuja! Sellaisenaan sitä kuitenkin käytetään muun muassa teollisuudessa sähkönjohtavuutensa ansiosta. Useimmiten kultaesineet ovat joko 14 tai 18 karaattia pitoisuudeltaan, jolloin puhtaan kullan määrä on niissä vähäisempi. Lisänä niissä on muita metalleja.
Ulkomailta, esimerkiksi Dubaista, ostetut kultaesineet voivat olla jopa 21 tai 22 karaatin pitoisia. Silloin näissä täyden, puhtaan kullan pitoisuus on korkeampi, jopa 92 %. Täysin puhdasta kultaa voit hankkia sijoituskultana kultaharkkojen muodossa, ja hinta määräytyy kullan maailmanmarkkinahinnan mukaan. Kullan korkean pitoisuuden vuoksi hinnatkin ovat korkeammat. Niin kuin täysikultaisissa 24 karaatin harkoissa, myös kultaseostuotteissa (kelta-, valko- ja punakultaiset esineet), arvon määrittää niissä olevan puhtaan kullan määrä. Aasiasta voit löytää puhtaasta kullasta (999) valmistettuja koruja, niin ketjuja kuin sormuksia. Nämä on silti hyvin harvinaisia.
Näitä ovat esimerkiksi palladium tai nikkeli. Nykyään palladium on suositumpi lisäaineena seoksessa, sillä nikkeliin on kohdistunut paljon säännöstelyitä. Joskus valkokultainen esine on voitu päällystää rhodiumilla, jolloin pinnan kullan keltainen sävy saadaan piiloon.
Valkokulta muistuttaa näöltään hopeaa, sillä keltakultaan lisätyt muut metallit valkaisevat sen keltaista väriä. Muiden metallien pitoisuus vaihtelee valmistajasta riippuen. Yleisimpiä valkokultasekoituksia ovat kulta-palladium-hopeaseokset tai kulta-nikkeli-kupari-sinkkiseokset. Joskus seosmetallina voi olla myös kalliimpaa platinaa. Näitä muita metalleja ei tuotteeseen leimata, joten ilman tietoa valmistajalta, on silmämääräisesti vaikea tietää minkälaisia pitoisuuksia muita metalleja valkokultainen esine sisältää. Alla valkokultainen sormus rhodium päällystyksellä sekä ilman.
Valkokultaiset esineet ovat siis pohjaltaan aitoa, puhdasta kultaa, niin kuin tutut perinteisemmät keltakultaiset korut ja tavarat. Ne leimataan samoin pitoisuusleimojen mukaan kuin muutkin kultaesineet. Niin kuin keltakultaisissa esineissä, valkokultaisissa koruissa ja tavaroissa yleisimmät pitoisuudet ovat 14 ja 18 karaattia. Nämä pitoisuudet ovat hyvin soveltuvia käyttötuotteisiin niiden kulutusta kestävän seoksen vuoksi.
Valkokulta on siis yhtä lailla aitoa kultaa niin kuin keltakultainen esineesi, vain seoksessa käytetyt metallit ja niiden pitoisuudet eroavat toisistaan. Valkokultaiset korut ja muut esineet ovat yhtä lailla soveltuvia myytäväksi. Jos valkokultaisen esineesi mietityttää kannattaa se tuoda arvioitavaksi, sillä se voi olla yhtä lailla rahanarvoinen kuin kultakeltainen esineesi!
Sen punertavasta väristään. Tässäkin kultaseoksessa pohjana on puhdas 24 karaatin kulta, johon on lisätty kuparia tuomaan punertavaa väriä. Niin kuin muissakin kultaseoksissa, puhtaan kullan määrä punakultaisessa esineessä on täsmälleen sama kuin vastaavassa kelta- tai valkokultaisessa korussa, riippuen valitusta kultapitoisuudesta. Punakultaiset esineet ovat myös leimattu karaatti- tai prosenttipitoisuuksien mukaan ja niiden arvo määrittyy samalla tavalla kullan maailmanmarkkinahinnan mukaan.
Kyllä. Sillä kultaesineen hinta ei määräydy sen värin tai seoksen mukaan, vaan sen sisältämän puhtaan kullan eli kultapitoisuuden mukaan. Usein voidaan luulla, että puna- tai valkokultaiset kultaesineet olisivat arvokkaampia, sillä niitä nähdään harvemmin. Mutta näin ei ole, sillä jos punakultainen esineesi on esimerkiksi 14 (585) karaatin pitoinen, on se yhtä arvokas kuin vastaava keltakultainen.
Saatat miettiä, miksi kultaesineesi oli hintavampi sitä uutena ostettaessa kuin verrattaessa kullan maailmanmarkkinahinnan mukaan. Tämä johtuu siitä, että usein uusissa esineissä myyntihinnan taustalla vaikuttaa esineen valmistuskulut. Katso alla olevasta kuvasta kullan pikakurssi, josta voit nähdä yleisimpien kultapitoisuuksien määrät. Näiden pitoisuusmäärien mukaan määrittyy kultaesineesi arvo.
Aiheeseen liittyviä uutisia
